50. Voiteen synty.
a.
Poika pellon pohjimmainen
Läksi voitehen tekohon,
Tuli honka vastahansa,
Kysytteli, lausutteli:
"Onko mettä oksissasi,
Alla kuoresi simoa,
Kipeille voiteluksi,
Vaivoille valettaviksi?"
Honka vastata hotaisi:
10 "Ei ole mettä oksissani,
Alla kuoreni simoa:
Kolme kertoa kesässä,
Tänä keitona kesänä,
Korppi koikkui latvallani,
Mato juurella makasi,
Sivutseni tuulet tuuli,
Lävitseni päivä paistoi."
Käypi tietä, astelevi,
Löysi tammen tanterelta,
20 Kyselevi tammeltansa:
"Onko mettä oksissasi,
Alla kuoresi simoa,
Kipeille voitehiksi,
Vaivoille valevesiksi?"
Tammi taiten vastaeli:
"Ompa mettä oksissani,
Alla kuoreni simoa:
Päivänäpä eillisenä
Sima tippui oksilleni,
30 Mesi latvalle lapahti,
Pilvistä pirisevistä,
Hattaroista haihtuvista,
Oksiltani lehvilleni,
Sekä kuorien sisähän."
Otti tammen oksasia,
Tammen kuoria kolosi,
Otti heiniä hyviä,
Ruohoja monen näköjä,
Joit' ei nähty näillä mailla
40 Kaikin paikoin kasvavaksi;
Panevi pa'an tulelle,
Laitti keiton kiehumahan,
Täynnä tammen kuoriloita,
Heiniä monennäköjä.
Pata kiehui paukutteli
Kokonaista kolme yötä,
Kolme päiveä keväistä,
Siitä katsoi voitehia,
Onko voitehet vakaiset,
50 Katsehet alinomaiset;
Ei ole voitehet vakaiset,
Katsehet alinomaiset.
Pani heiniä lisäksi,
Ruohoa monen näöistä,
Kut oli tuotu toisialta,
Sa'an taipalen takoa,
Yheksältä loitsialta,
Kaheksalta katsojalta.
Keitti vielä yötä kolme,
60 Kolme päiveä keväistä,
Nostavi pa'an tulelta,
Koittelevi voitehia,
Ei ole voitehet vakaiset,
Katsehet alinomaiset.
Niin pani pa'an tulelle
Uuellehen kiehumahan,
Keitti vielä yötä kolme,
Ynnähän yheksän yötä,
70 Katselevi voitehia,
Katselevi, koittelevi:
Olipa haapa haaraniekka,
Kasvoi pellon pientarella,
Tuon murha murenti poikki,
Kaikki kahtia hajotti,
Voiti niillä voitehilla,
Katsoi niillä katsehilla,
Haapa yhtehen parani,
Ehommaksi entistänsä.
Koitti vielä voitehia,
80 Katselevi katsehia,
Koitteli kiven koloihin,
Paasien pakahtumihin,
Jo kivet kivihin tarttui,
Paaet paasihin rupesi.
Toisin:
1. P. p. pohjallinen (pohjallinen),
5. O. m. oksillasi,
25. T. t v. Osaeli puu omena:
30-32. M. l. rapahti,
Sep' on pilvistä piraji,
H. hairahteli,
33, 34. Mesi vuoti oksistani,
Sima kuorien sisästä,
Levisipä lehvilleni,
Lehviltäni maaemähän.
b.
Juhannes Jumalan pappi
Tuopa heiniä keräsi,
Ruohtoi ruohoja tuhansin,
Joit' ei kasva näillä mailla,
Lapin raukoilla rajoilla,
Poloisilla Pohjanmailla,
Kuss' ei oo kuultu eikä nähty
Ruohon kaiken kasvantoa.
Kesät keitti voitehia,
10 Talvet rasvoja rakenti,
Kiven kirjavan sivulla,
Paaen paksun pallealla,
Ympäri yheksän syltä,
Syltä seitsentä leveä;
Ne on voitehet vakaiset,
Katsehet alinomaiset,
Niillä voian voipunutta,
Pahoin tullutta parannan.
c.
Voie voimalla tulevi
Kaikenlaisista kaluista,
Isän Luojan säätämällä,
Jumalan lupoamalla:
Moninaiset maas' on heinät,
Ruohot maassa voimalliset,
Joista saapi saamatonki,
Ottavi olematonki,
Voiteluksi voipuneille,
10 Vammoille valantehiksi.
Missä voitehet tehä'än,
Simat siivon keitetähän,
Vian päälle vietäväksi,
Pahoille paranteheksi?
Tuolla voitehet tehä'än,
Simat siivon keitetähän,
Yllä taivosen yheksän,
Taivon tähtien takana,
Luona kuun, malossa päivän,
20 Otavaisten olkapäillä.
Sieltä voie vuotukohon,
Simatilkka tippukohon,
Suun alta sulan Jumalan,
Alta parran autuahan,
Se on voie voimallinen
Kaikkinaisille vioille,
Tuimille tulen jälille,
Panun nihti paistamille,
Pakkasen palelemille,
30 Kovan ilman koskemille,
Rauan raanoihin pahoihin,
Teräksen tekovihoihin,
Pirun piikin pistoksihin,
Keion keinojen sijahan.
Toisin: