Toisin:
2. Tyrjälaisen t.
l.
Eipä Hiitto tiennytkänä,
Mi hippo minusta syntyi,
Mi kapo minusta kasvoi;
Jos minun tuho tulevi,
Jo silloin tuho tulevi,
Jo tuho tuhannen miehen,
Sa'an miehen miekallisen.
Hiis' on hirveä metsässä,
Minä Hiittä hirveämpi,
10 Karkea emäkekarhu,
Minä kahta karkeampi.
Ei mua liioin linnat estä,
Aiat rautaiset aseta,
Kiskon mie kiviset linnat,
Portit auki pongahutan,
Ratkon aiat rautaisetki,
Teräksiset tieltä temmon;
Panen noiat nukkumahan,
Katehet makoamahan,
20 Etiseltä ilmaltani,
Takaiselta puoleltani,
Kupehelta kummaltaki.
Jos noiat kohotteleikse,
Katehet kavahteleikse,
Tuotan mie kokon tulisen,
Vaakalinnun valkeaisen,
Nuot on noiat noppamahan,
Katehet kaottamahan.
Toisin:
10. Karhu karkea metsissä,
27, 28. Syömähän kylän kiroja,
Kylän noiat nokkimahan.
m.
Oli ennen aikoinansa,
Oli mulla musta koira,
Rakki rauan karvallinen,
Aina portilla asuva,
Veräjillä viereksivä,
Rautaisissa kahlehissa;
Se oli linnoilla lihonnut,
Kaupungissa kasvateltu,
Viisikymmentä keseä,
10 Saman verran talviaki,
Katehen koan etehen,
Vastuksien vainioille,
Kateita kaatamahan,
Vastuksia voittamahan.
Toisin:
4. A. uksilla a. 10. Yheksän yrön ikeä,