En nyt tuota tunnekkana,
Mist' oot, herja, heittynynnä,
Lasten tauti, tammonnunna,
Mistä, hinku, tänne tullut.
Lienet Hiien hinkalosta,
Hiien hiilien seasta,
Mennös Hiien hinkalohon,
Hiien hiilien sekahan!
Kun lienet tulesta tullut,
10 Niin tuima tulehen mennös,
Tuhkihisi tuimeleite,
Poroihisi peitteleite,
Kätkeite kypenihisi,
Lapsesta viattomasta,
Ei tämä manalle joua,
Emon tuoma Tuonelahan!
Toisin:
6. H. hinkalon perästä, 8. H. hiili valkeahan!
6. Kalman rikkeissä.
Hyvä Kalma, kaunis Kalma,
Valkeanverevä Kalma!
Kyllä mä sukusi tieän,
Sekä tieän synnyntäsi.
Jos sa lienet syntynynnä
Eevan, Aatamin alusta,
Mene, Kalma, kalmistohon,
Ikimenneihen majoille,
Poies ihmisen ihosta,
10 Vaivaisesta vartalosta!
Vaan jos lienet toimi toisen,
Toisen nosto, toisen nuoli,
Totta koitellos kotihin
Tekiäsi tienohille,
Verisissä vaattehissa,
Hurmehessa huituvissa!
Toisin:
1. Puhas K., k. K.
9, 10. Ihosta viattomasta,
Vian tietämättömästä!
14, 15. Paniasi parmoihille,
Punaisissa v.
7. Karhun ja suden repimissä.
Impi ilmassa elävi
Pilven pienen partahalla,
Suonisykkyrä sylissä,
Kalvokieppi kainalossa;
Senp' on tuuli maahan puotti,
Joka vaaroilla asuvi,
Korvissa kohajelevi,
Lehikoilla lepsehtivi.
Siit' on saatu suoniloita,
10 Siitä kalvoja katsottu,
Siitä voietta vakaista,
Katsetta alinomaista,
Suen hampahan jälille,
Kontion koville töille.
8. Kiven loukkaamissa.