[18] Kun Brenner aateloitiin v. 1712. pani hän vaakunakilpensä yläpuolelle kypärin ja sen päälle roviosta nousevan feenikslinnun.
[19] S(aara) E. W(acklin). Hundrade Minnen från Österbotten. II, s. 65 ss. Siinä kerrotaan myöskin, että Toppelius olisi Lumijoen kestikievarissa maalannut paratiisin kuvan, joka peitti kokonaisen seinän. Paitse Aatamia ja Eevaa oli maalauksessa nähtävänä kaikellaisia eläviä, pulkassa istuva, peuralla ajava lappalainen ja alastomia poikia luistelemassa lammen jäällä.
[20] Tätä taulua varten tilasi Elias Brenner v. 1705 veistoksilla koristetut puitteet kuvanveistäjältä Casper Schröderiltä Tukholmassa. Aspegren, Pedersöre socken II. s. 71-72.
[21] Tämä samoin kuin kaksi alempana mainittua N. Schillmarck'in maalaamaa muotokuvaa myytiin C. Eichhorn'in huutokaupassa v. 1890 Tukholmassa, ja tulivat ne kaikki silloin suomalaisen omistajan haltuun.
[22] Kirjallinen, 30 p. Kesäkuuta 1813 kanslerin vahvistama ohjelma on pääasiassa prof. J. F. Walleniuksen tekemä. Määräykset olivat osaksi liian seikkaperäiset kuvanveistotaiteen noudatettaviksi. Niin esim. vaadittiin että Räntämäen seutu Aurajoen rannalla on luonnon mukaan kuvattava.
[23] Taulussa ei näy tekijän nimeä eikä myöskään kirkon arkistosta ole saatu tietoja siitä: mutta kuitenkaan ei Finnbergin muitten teosten tuntija voi epäillä, että se on hänen kädestään lähtenyt.
[24] Lähes kolmekymmentä Holmbergin maalaamaa taulua ja harjoitelmaa on kuvattu teoksessani "Werner Holmberg, elämä ja teokset", 1890.