[63] Sattumalta on säilynyt tieto siitä kenelle ansio tästä tulee. Kirjeessä Bergbomille (Helsingistä 16/7) Florell kertoo, kuinka paljo puuhia ja huolia L.O. af Heurlinillä oli kirjapaino-osakeyhtiön toimitusjohtajana, ja lisää sitten ivallisesti: "Välityönä konttorissa on hänellä kiitollinen tehtävä kirjoittaa teksti Trubadurin nuottien alle — varsin miellyttävä toimi kun Tuokon käännös, olkoon se tehty kuinka taitavasti tahansa, mitä suurimmalla välinpitämättömyydellä on vapauttanut itsensä sävelmästä, äänenpainosta ja tahdista. Verraton Laurimme istuu nyt kuitenkin ja vaivaa päätänsä saadakseen kaikki käymään yhteen, mutta joskus täytyy hänen jättää pois kokonaisia säkeitä, sillä Törneroosilla ei näy olleen vähintäkään aavistusta siitä tarkkuudesta, jota semmoinen käännös vaatii."
[64] Tämä puoluenimi tuli käytäntöön juuri tänä vuonna (1870), jolloin "Vikingen", ultrasvekomaaninen lehti, alkoi ilmestyä.
[65] Vajauksen syynä olivat etupäässä oman orkesterin tuottamat kustannukset sekä vuokra, jonka venäläiset olivat korottaneet 150 markalla illasta.
[66] Jo marraskuun 1 p. Nervander Hufvudstadsbladetissa todistaa, että "sopivilla ja vaihtelevilla ohjelmilla sekä taidokkaasti käyttämällä tarjona olevia kykyjä oli suomalaisille näytännöille voitettu se arvo ja tunnustus, että yleisön mieli on alkanut kiintyä niihin ei ainoastaan tulevaa suomalaista näyttämöä valmistavina yrityksinä, vaan alkoi se tulla teatteriin viettääkseen siellä miellyttävän ja nautintorikkaan illan."
[67] Kts. ylemp. viite 17 ja k.o. kohta itse tekstissä.
[68] Sanomalehdistön satavuotisjuhlasta tek. on julaissut seikkaperäisen kuvauksen Joukahaisessa XIII.
[69] Se oli tapahtunut luultavasti tammikuulla 1866. Kaarlo lähti silloin matkalle veljensä Ossianin seurassa, joka harjoitti opintoja Pietarissa, ja asui jonkun ajan hänen luonaan nauttien oopperasta ja teatterista.
[70] Lähtiessään Helsingistä oli laulajatar ruusukimpun muassa saanut seuraavan (Ellein sepittämän) runollisen hyvästin:
Nouse yhä, nouse korkealle,
Vakain siivin tuonne kukkulalle,
Jolta taiteen valtikalla
Mahtavasti vallitset
Minkä kohtalonkin alla
Taistelevat sydämet.
Loista kuni päivän säde kirkas,
Loista lämmin, suloinen ja vilkas;
Isänmaa sä rintaan sulje,
Pidä vaikuttimenas.
Silloin kansas lempi, kulje
Vaikka minne, seuranas.