— Oletko kysynyt Kamillalta saatko hänen luonansa viettää yösi,
Gertrud? sanoi hän.
18. Ruma mies.
Heinäkuun 20 p:n&.
Aamulla Hasselbackenin päivällisten jälkeen oli päämme jotenkin raskas. Aamuilma ei tuntunut ensinkään viileältä, se oli lämmintä, tomuista ja raskasta. Makasin juuri ja mietin uskaltaisinko lyöttäytyä laiskaksi ja loikoa vielä pari tuntia, kun Erik, joka luki sanomalehteä, huudahti.
Hypähdin pystyyn, uinuva tuskani heräsi. Parin valtimonlyönnin aikana olin kuvitellut mielessäni kaikki mahdolliset kauhut.
— Mistä on kysymys? Mistä on kysymys?
Erik vain luki vastaamatta sanaakaan.
— Erik! Mutta sanohan toki!
— Etkö voi rauhoittua?
Tuon äänensävyn kuultuani rauhoituin todellakin jonkun verran, mutta uneliaisuuteni oli hävinnyt. Pukeutuessani silmäilin Erikiin.