— Miksi et vastaa minulle? Oletko suuttunut? Olenko loukannut sinua! kysyi Gunnel hermostuneesti.
Garth ojensi kätensä, ja Gunnel istui hänen tuolinsa käsipuulle.
— Ei kaikki, mikä tahtoo näyttää rakkaudelta Jumalaan, sitä ole. Elä tuomitse lajia muunnoksen mukaan! sanoi hän.
— Minä olen viimeinen niin menettelemään, minä, jonka silmien edessä sinä olet joka päivä, sanoi Gunnel lämpimästi ja pani kätensä Garthin kaulalle. Et saa uskoa minun tarkoittavan sinua.
— Minulta puuttuu niin paljon, sen kyllä tiedän, mutta tahdon ainakin olla rehellinen, sanoi Garth.
— Tahdotko todellakin?
— Epäiletkö sitä?
— En tahtoasi. Mutta — jos todellakin olisit niin rehellinen kuin tahdot olla, et voisi vastustaa niitä monia oikeutettuja vaatimuksia, joita tänä aikana on olemassa.
— Niinkuin esimerkiksi?
— Sorrettujen vapauden taistelua.