"Ne jotka parhaiten tuntevat hänen, ne kaikkein enemmin häntä pelkäävät."
"Ketkä?"
"Druidit. He ovat meidän pappimme. He ovat ainoat, jotka kertovat meille jotakin hänestä."
"He eivät tunne häntä", lausui Markus vakavasti.
"Miksei? He ovat viisaita, kunnioitettavia miehiä, joilla on harmaat hiukset ja pitkä valkoinen parta. He asuvat vehmastoissa ja näkevät hänen välisti ja hän ilmoittaa heille, mitä hän tahtoo."
"Jos hän niin tekee, etkö sinä tiedä, kuinka hyvä hän on?"
"Hyvä! hän on hirvittävä."
"Hirvittävä! millä tapaa?"
"Hän janoo verta. Ei muuta kuin verta. Minä olen nähnyt, kuinka oma veljeni laskettiin kivelle ja kuinka pappi pisti terävän puukkonsa hänen kurkkuunsa."
Markoa kauhistutti ja Britannialaista totisesti katsellen kysyi hän: