(Alma, Fiina, Sigrid, Sanni, tuovat Laitiskan sisään).
SANNI.
Älkää itkekö Laitiska.—Ei haava ollut hengenvaarallinen—vähäinen kuhmu vaan isännän päässä—suitsen peristä.—Ei Laitista tuomita kuin korkeintaan muutaman vuoden vankeuteen.—
LAITISKA.
Herra Jumala!—Millä me sillä aikaa elämme?—Ei meillä ole penniäkään säästössä. (Sannille). Ja sinut—sinutkin on isäntä sanonut ylös—Mitenkä hyyryni saan maksetuksi.—
SIGRID.
Täti!—Te tunnette ravintoloitsijoita. Toimittakaa minulle siivojan tahi tarjoilijan paikka—johonkin höyrylaivaan.—
ANNETTE.
Kyllä! Kunhan vaan voit itse kohtalostasi vastata.—