Ymmärrän, minun morsiameni ei sovi enää tulla Aamuruskon kokouksiin.—
VIKSTEDT.
Kyllä—vaan ette saa asua yhdessä hänen kanssaan.—Ja edullisempi olisi teille, suosiossa olevalle miehelle, että ylimalkaan välttäisitte kaikkia väärinkäsityksiä—sellaisia tekoja, jotka voisivat langettaa vaikka vaan varjon Teidän ja etenkin seuran päälle, jota palvelette.—
ERKKI.
Ihmiset moittivat siis minut siitä, että koetan todella teoissani osoittaa, että pidän prostitueerattua naista yhtä hyvänä kuin monta muuta n. k. siveätä neitiä, joita kuuluu Teidän seuraanne, joka on voinut kylläkin langeta, vaan jonka päälle ei ole varjo langennut, sillä hänen isällään on varaa hänelle kustantaa ilmaista lystiä. (nauraa).
VIKSTEDT.
Minä en teitä moiti—en,—vaan yleisö, joka ei ole taipuvainen liian rohkeihin uudistuksiin, ei hyväksy kylläkin jaloa vapaamielisyyttänne. —Ja me olemme riippuvaisia yleisöstä.
ERKKI.
Todella?!