Väliin minä ajattelen, että miksi Herra on minulle näin raskaan kuorman pannut; mitä pahaa minä olen tehnyt!?—
FIINA.
Älkää itkekö.—Kyllä kaikki vielä paranee. Veljeni käski huomenna teidän käydä meillä, kun—tuota—veljeni.—Hän on hyvin kunnollinen mies——ei hän tosin ole nuori, eikä kauniskaan—eikä enää liioin tervekään.—Monen vuotinen suutarintyö hivuttaa ruumiin voimia—vaikk'ei hän paljon juokaan, joskus kun sattuu—millä työmies muuten huvittelee—mutta kyllä hän osaa työtä tehdä.—Ja hyvin me tullaan toimeen, kun taiten eletään—ei liikoja huoneita pidetä—kyökki ja verstaa, josta kadunpuoli on puotina.—Kyllä vähän nahka haisee, mutta—jokaisella ammattilaisella pitää olla merkkinsä. —Muurari on rapakossa ja konetehtaalainen nokinen.—Leipuri yksin on valkoinen (nauraa). Tulkaa nyt meille—se veljeni—. Teillä on monta tyttöä—ja huonomman miehen voisi saada kuin meidän Antin.— Kuihtuvat ne tytön posket suutarin verstaassa—mutta kuihtua täytyy työmiehen vaimon posket—eikä se tupakkatehdas ole herrassalonki— eikä——tuo—hutsu-ammattikaan näy voimia lisäävän.—Tulkaa meille,—onhan Antilla hiukan rahojakin.—Meillä ollaan niin visuja —ei tuhlata pyykkiin, eikä panna rahoja kermaan.—Jaa.—Vesi on työmiehen särvin.—Laihana kepeänä hyppii.——Voinhan sen teille kuiskata——Antti meinaa teidän Sigridiä.—
LAITISKA.
Ei minulla ole mitään Anttia vastaan.—Työmies—kuin työmies—— Ei Sigrid voi tehtaassakaan kauan olla—kun on myös rintatautinen— ja juohan tuo Laitinenkin—ett'ei paljon kotia jää—tietäähän sen, kun täytyy katunurkissa issikkarattailla torkkua—täytyy lämmitellä. —Ja kun herrat tarjoovat aina muuttoaikana ryypyt—sillä se huonekalujen nosteleminen on niin raskas, ett'ei muulla kuin viinalla yksin käy päinsä, niin sitä tulee ryypiskellyksi liian paljon.—Talon isäntä lupasi sanoa meidät ylös ja ottaa hevosen hyyryvelasta takavarikkoon.—Ei sitä vähästä tahdo saada maksetuksi.—Oskarkaan ei anna paljoa kotiin—kun—ne kirjaltajat juovat kaikki.—Ei kotikaan ole hauska——ja nuorena on hänkin saanut mennä kannikkaa hakemaan ja joutunut maailman jalkoihin—ja kun ei tiedä kuinka kauan saa elää.——Synkkyys on kaikkialla.—
FIINA.
Olueella nuokin raukat itseään virvoittavat.——Yksi menee iltaista iloansa varten riistaa hakemaan.—
(Alma saali selässä yli pihan ulos portista.)
LAITISKA.
Oi voi! Voisi minulla olla sekin risti, että tyttäreni olisi tuollainen! —