LAITISKA.
Riitelittekö taas?
SIGRID.
En voi enää kärsiä Oskaria.—Sinä häntä puolustat.—Sanot, että häntä on hyvyydellä parannettava.—Hyvyytesi hän palkitsee hävyttömyydellä, eikä ota omalletunnolleen, että hän syö *aikamies* meidän ruokaamme.—
LAITISKA.
Onhan parempi, että hän syö meidän ruokaamme, silloin hän ainakin pysyy kotona, ett'ei ulkona joudu yhä suurempaan surkeuteen.—
SIGRID.
Joutukoon! Ennemmin uhrautukoon hän, kuin että me syyttöminä surkastumme.—
LAITISKA.
Käskitkö hänen jälleen muuttaa?