LYYLI.
Päätäni kivistää.
SIIVONEN.
Tule varhemmin kotiin, äläkä juokse kapakoissa.—Kyllä tämä oli ensimäinen ja viimeinen kerta, kun se tapahtui. Et sinä ainakaan minun luvallani sinne toistamiseen mene.
LYYLI.
En, isä!
SIIVOSKA.
Soh! Pane nyt nukkumaan, Lyyli. Huomenna me mennään kirkkoon—on Pyhän
Kolminaisuuden sunnuntai.—Ja sitten me menemme Toloselle kahville.
HELENA.
Toloska käski Lyyliä erityisesti.