Mikä ihme siinä! Herrat ne iltaisin kulkevatkin.
LYYLI.
Älkää puhuko! En minä kärsi aina herroja moitittavan.
LINDBERGSKA.
Tosi asia se on. Mitä sitä kuiskata tarvitsee?! Kehtaavatkin tulla ihmisten ruutuja rikkomaan.
ALASINSKA.
Bäcklundska oli pelästynyt niin kauheasti ja tietäähän sen, kun keskellä yötä ruutuja rikotaan. Ajatteli, mitä varkaita olivat. Isännän pitäisi ajaa sellaiset ihmiset kuin Iida ja Manda mäelle. Asukoot siellä, kyllä tarkenevat!
LYYLI.
Ei!