"Oliko hyvä villa päällä?"
"Jotakuinkin".
"Vai niin! Ei sitä meillä ole nähty. On tainnut mennä toiseen taloon".
"Annappas syynätä talos!"
"Tee se!"
"Sinustako alotan?"
"Alota vain!"
"No, niinpä siis, jos katruni on teillä, kuulukoon määkinä kohta".
Ja samassa parahti lapsi kehdossa aivan karitsan äänellä.
"Herra Jesta!" sanoi Kreeta, ja oli olevinaan hämillänsä.