Mutta voi se olla muutenkin.
Jos kaikki pelvot otettaisiin lukuun, ei koskaan lähdettäisi mihinkään.
Kajuutan katossa, sitä varten kiinnitetyn kahden nauhan varassa, oli merikarttoja rullille käärittyinä. Niistä otti Juuso esille Suomenlahden kartan jota tutki ja suunnitteli, mitä tekisi, jos myrsky alkaisi.
Jos lumipyry tulisi, olisi hyvä päästä johonkin hätäsatamaan.
Lähin sopivalta näyttävä saari tuntui olevan Mohni. Siellä on loisto ja sumukello ja hyvä varjo miltei kaikille tuulille.
Jos taas lumipyry alkaisi aivan lähituntien aikana olisi parasta luovia takaisin oman saaren varjoon, tai pienennettävä purjeet ja jäätävä mereen makaamaan piissä.
Juuso levitti kartan pöydälle, veti saappaat jalkaansa, turkkitakin päälleen ja karvalakin päähänsä ja nousi jälleen kannelle.
— No?, kysyi Mikko.
— Miltä täällä ilma näyttää. Hyvältä vain? Vai mitä? Tuuli puhaltaa niinkuin pitääkin.
— Tuuli puhaltaa, tuuli puhaltaa.