— No?!
— Olin olevinani eräällä pihalla. — Maltas — en taidakaan muistaa minkälainen se oli. — Siinä oli olevinaan vihreä portti — pihalla kivitystä kuin kaupungin kadulla. (Juoseppi kuvaili Samelin pihaa.) — Heti oikealla jauhoaitta ja sen molemmat ovenpielet jauhoissa siitä, että niihin oli lyöty tyhjennettyjä jauhosäkkejä. — Ovessa alhaalla kissanovi — ja minä katselin ja katselin, että mikäs sieltä kissanovesta itseään vetää ulos. Katsoin lähempää ja näin että se oli rotanluuranko, jolla oli nahka päällä ja vähän vielä henkeä sisässä. Se pääsi yli kynnyksen ja raahasi itseään portaille, eikä eteenpäin päässytkään. Kumarruin lähemmä ja kuulin, että se vikisi surkeasti. Niinkuin usein käy, että eläimet minulle unessa haastavat ja minä niille, niin nytkin. Minä kysyin: "Mikä sinulla on, kun olet noin laiha?" — "Nälkä", sanoi se, "en ole saanut enää en niin suurusta suuhuni sen jälkeen, kun sinne toiseen kylään tuli se uusi puoti." Heti ne läksivät sinne — kaikki toiset rotat. — Pyysivät minuakin. En tuhma osannut mennä. Sanoin toisille: "Kyllä tännekin vielä jauhoja tuodaan, kyllä tännekin vielä jauhoja tuodaan kunhan Juoseppi tännekin puotinsa laittaa! — En ole suurustakaan saanut kuuteen viikkoon." — Sitte se kuoli ja minä heräsin.
— Vai niin. Mitähän tuo merkinnee.
— Hitto hänen ties, mutta jotain se merkitsee — ihan varmasti. "Perästä kuuluu", sanoi torventekijä.
Sameli sanoi vieruskumppanilieen:
— Kuulehan!
— No?
— Saaren paras kuppaaja ja hieroja, tämä Eljaksen Ieva, kävi tässä eräänä päivänä meillä puodissa ja oli niin hyvillään. Kysyin Ievalta, että: "No?! Mitäs nyt, kun Ieva on noin hyvillään?!" — Ieva vastasi että: "Mikäs on olla hyvillään, kun saaressa on nyt toinenkin hieroja ja parempi kuin minä." — "Vai niin", sanoin minä, "vai on jo ilmaantunut toinen hieroja. No eihän siitä luulisi Ievalle iloa olevan", sanoin minä, "kun leipä menee." "Eipäs menekään", kehui Ieva, "kun se toinen hieroja ei hierokaan ihmisiä, vaan se hieroo kauppaa siellä puusniekan puodissa."
— Puusniekan puodissa? Missä se on?
— Ei suostunut ilmoittamaan Ieva, enkä minä häneltä sitä viitsinyt sen enempää udella.