Jumala lähettää sumua meren päällyksen täyteen ja sinulle vastatuulen.
Sumu on niin sakea, ettet sinä näe edes jaalasi keulapurjeita.
Silloin minä olen "Anna-Marjoineni" saapuvilla.
Muista se, ettet sinä yksin seilaa, vaikk'ei sumutorvesi ääneen kukaan vastaakaan.
Muista se, että minä itse tähystelen silloin laivani keulamaston huipussa, siellä ylhäällä, missä sumua ei ole ja näen missä sinun jaalasi kaksi mustaa mastonnokkaa piirtelee sumun ylempiä harsoja.
Sieltä ylhäältä, ymmärrätkö, minä annan ohjeita perämiehelleni ja annan "Anna-Marjani" syöksyä täysin purjein sinun mastojesi väliin.
Kuuletko, miten ryskää ja rutisee, suhisee ja kohisee ja tunnetko vauhtia, jolla putoat jaaloinesi pohjaan ja kenties pullahdat vielä kerran veden pinnalle, etkä näe enää mitään ja haukot vettä suuhusi ja vedät sieraimiisi ja painut vihoviimeisen kertasi!
Tiedä ettei minun tarvitse edes odottaa syksyä!
Kevät on matalain ja sakeain sumujen aika!
Niin!