[8] Kaarlo Vilho Ahrenberg nimitettiin v. 1836 Wiipurin kymnaassin lehtoriksi.
[9] Kadonnut.
[10] "Suomi" rupesi ilmestymään v. 1841 sekä käsittää nyt noin 44 nidettä, sisältäen tärkeitä kirjoituksia sivistyshistoriamme melkein kaikilta aloilta.
[11] Lönnrotin kertomukset tästä matkasta ilmestyivät numeroissa 36, 37, 57, 59-61, 80, 81 ja 84 "Morgonbladet"-lehdessä vuodelta 1842, niitä jatkettiin sitten "Saima"-lehdessä numeroissa 40-42 vuodelta 1845 sekä saman lehden 7-9:ssä ja 27:ssa numerossa vuodelta 1846. Snellman, joka oli pyytänyt Lönnrotia jatkamaan näitä matkamuistelmia oli varustanut ne seuraavalla esipuheella: "Niiden kertomusten yksinkertainen ja suopean iloinen henki tekee niiden lukemisen huvittavaksi. Mutta on vielä toinenkin syy niiden julkaisemiseen. Tulevaisuus, jos nimittäin suomen kielellä ja kansalla on tulevaisuutta, on vielä halukkaammin kuin nykyaika hakeva jokaista muistoa siitä miehestä, joka aina on pidettävä Suomen kirjallisuuden perustajana, ja niistä matkoista, joilla hän on koettanut perikadosta pelastaa tämän kirjallisuuden esikoiset, suomen kirjakielen vastaisen päälähteen. Nämä muistelmatkin kootaan silloin ja julaistaan muodossa, jota Lönnrotin oma vaatimattomuus ei katsonut niiden ansaitsevan, mutta jonka soveliaisuudesta jälkimaailman kiitollisuus päättäköön". Nämä "Saimassa" julaistut "Lönnrotin matkamuistelmat" ovat päivitetyt: Kargopol 23 p. heinäk., Stantsia Polkova 3 p. elok. sekä Wyitegra 4 p. elok. 1842.
[12] Uudella rakennuksella tarkottaa Lönnrot Nokiasta Laukkoon muutettua asuinrakennusta. Tämän antoi professori Törngren myötyään Nokian, joka oli yksi hänen monista tiluksistaan, purkaa ja uudestaan rakentaa Laukkoon, jossa rakennus vieläkin on kartanon päärakennus.