"Puhu vaan, et sinä kuitenkaan voi puhua tänne päivänpaistetta."
Martan kopeus katosi Josun tullessa puotiin.
"Kuka herra tuolta tulee tänne?" kysyi hän ja nousi istumasta.
"Tule Josu lyömään kättä Martalle."
"Onko tuo nyt se Josu?"
"On, sama velikulta."
Josulla oli suuri paketti kädessään; hän laski sen lattialle, meni sitte Martan eteen, levitti kätensä ja kysyi:
"Kuinka Topi jaksaa?"
Martta vähän arasteli ottaissaan hänet syliinsä.
"En minä rohkene sinua pitää niin hyvänä kuin Helka määräsi," sanoi hän, suudellen Josua otsalle. "Ja kahdenkesken olette asuneet näissä huoneissa, Topi tässä ja sinä tuossa toisessa."