Kosjenitzen tappelu on aina pysyvä minulle unohtumattomana. Vietiin todella neljä brigaadia Veikselin kapealle rantueelle, jonka rankkasade oli kastanut kuravelliksi. Ivangorodin edustalla seisovan brigaadin työnsi voimakas venäläinen hyökkäys takaisin. Minun täytyi pelätä, että venäläisten hyökkäys ulottuisi aina neljän yllä mainitun brigaadin sivustaan saakka, ja tilan ahtaus taas mitä suurimmassa määrässä rajoitti niiden rintaman kehittämistä ja puolustautumista. Sinä yönä en voinut kertaakaan silmiäni ummistaa. Seuraavana aamuna kävi selville, ettei asema Ivangorodin edustalla ollutkaan niin kireä. Kosjenitzen luona kesti taisteluita liejussa, venäläinen kun kävi kimppuun. Kammolla sitä muistelevat kaikki joukot, jotka siihen osaa ottivat.
Sen johdosta että kaartin reserviosasto oli lähetetty pohjoiseen, oli maanpuolustusosasto ryhtynyt puolustamaan Nowo Alexsandrijan kohdalla olevaa ylimenopaikkaa.
Kosjenitzen taistelun vielä parhaillaan riehuessa sain lentäjäin tuoman tiedon, että Ivangorodin eteläpuolellakin Veikselin yli oli kulkenut suuria vihollisvoimia. Tilamme oli sen johdosta käynyt ehdottomasti erinomaisen vakavaksi. Armeijan-ylikomennolla ei ollut käytettävänään minkäänlaisia reservejä, kaikki oli käytetty. Hyvä oli, että tieto osoittautui vääräksi. Lentäjä oli luullut Kosjenitzen taistelupaikan olevan Ivangorodin eteläpuolella.
Maanpuolustus-osastolle ei ollut tapahtunut mitään erikoista. Kasimiershin kohdalla Nowo Aleksandrijan eteläpuolella estettiin sillan teko. Ylempänä jokivarressa venäläinen vielä pysyi odottavalla kannalla.
Aikomuksemme päästä Veikselin linjalle olimme saavuttaneet, mutta Varsova ja Ivangorod jäivät vihollisen käsiin ja Ivangorodin pohjoispuolella Kosjenitzen luona oli vihollinen saanut haltuunsa ylimenopaikan, vaikka huononkin.
VI.
Veikselin eteläpuolella ei Itävalta-Unkarin armeijan ollut onnistunut kulkea Sanin poikki eikä Przemyslin itäpuolella edetä. Kenraali v. Conrad kuitenkin toivoi vielä saavuttavansa menestystä.
Kuta kauemmin ratkaisu Sanin eteläpuolella viipyi, sitä pakottavammaksi kävi 9:nnen armeijan vasemman siiven vahvistaminen, sen asema kun kävi yhä kireämmäksi. Se oli mitä täydellisimmässä vuorovaikutuksessa Sanin tapausten kanssa. Jos siellä edettiin, voitiin Varsovan luona ottaa vaarojakin kaupan päälle, muussa tapauksessa meidät Varsovan luona tuhottaisiin.
Apujoukkojen avulla asema voitiin jonkin aikaa säilyttää. Ylimmältä armeijanjohdolta oli mahdoton mitään saada. Uudet vastamuodostetut armeijaosastot se oli lähettänyt Ypernin luo, XXV:n reserviosaston Itä-Preussiin, jossa asema oli käynyt vakavammaksi.
Armeijan-ylikomento ajatteli kaartin reserviosaston, maanpuolustusosaston ja XI:n armeijaosaston vapauttamista Veikselin puolustuksesta ja Itävalta-Unkarin joukkojen tuomista sijaan, joten mainitut voimat olisi siirretty pohjoista kohti, taikka, ja se olisi ollut meille mieluisinta, vasen siipemme suoraan noilla joukoilla vahvistettu. Veikselille varustautuneet saksalaiset joukot olisivat siinä tapauksessa voineet jäädä sinne. Veikselin linja olisi siten saatu todella turvatuksi. Jokainen vaihto olisi sitä paitsi ehdottomasti vaatinut kallista aikaa. Asema ei sietänyt viivytystä.