Mä metsät etsin ja kentät kuljin
Ja kaihon rintaani koito suljin,
Ma kuljin kauas ja etsin vain
Ja vuotin armasta kultoain.
POJAT.
(tanssivat piirissä Liisan ympärillä).
Oi kuullos immyt, sä armahainen,
Täss' on sun sulhosi kaunokainen,
Hän sua laulain nyt tervehtää
Ja morsiusseppele sulle jää.
(Liisa valitsee poikain joukosta Hannun ja tanssia pitkitetään niinkuin ennenkin).
KÖÖRI.
Nyt neito murheensa unhotti kai,
Kun kultans' armahan kohdata sai.
Sulhasen kaunihin kunniaks
Metsäkin käynyt on vihannaks
Vanhat ja nuoret
Pois, pois nyt surut sekä huolet!
Tanssi ja laulu
Vain soikohon ja riemun pauhu.
HANNU (poistuu piiristä, tanssi taukoaa). Kas niin, riittää kerraksi.
Tämä piiritanssi käy ajan pitkään niin väsyttävän ikäväksi.
LIISA. Kyllä kai, Viulu-Hannu! Sinusta lie jo hyväkin aika lopettaa tanssi ja saahan se jo loppuakin, sillä olethan ollut ikävissäsi koko ilkkosen illan.
HANNU. Minäkö?