Vaan teltan yli huutaa huuhka musta.
"Meit' uskon voima pahast' varjelee!"
Vaan hän ei huomaa, miten teltan suusta
Its' Hornan henki ilkkuin katselee.

Kahden vaiheella.

Väsyneenä, vaipuneena vallan,
Riemu poissa on, on lohtu poissa,
Unhottunut nuoruun ketokumpu. —
Unhottunut? — Taivaan kautt, ei koskaan!
— Virvotusta huokuu täällä henki,
Sitä myöskin ruumis riutuvainen —
Tuossa helmeilevi kirkas neste,
Loitos huolet karkottaa se taasen,
Minä vaivun unhottaren helmaan;
Helmeilevä neste huuhtoo rintaa,
Mieli kiitää tuonne pilvimaille,
Pois nyt kasvoin usva pimentoinen!
— Kuulen! ääni tunnossani kuiskaa:
Elä koske! vaarallist' on leikki
Moinen; sielun voi se saastutella. —
— Mutta vaarallista voisko olla,
Jos mä hieman maistaisin, vaan hieman? —
Oi, jos äitikulta vielä oisi
Elonmailla, hältä tiedustaisin:
Oisko vaarallista! — — Turha pelko!
Miesi olen, työni vastaan itse!
— Mutta — voihan urho voimakaskin
Langeta, kun vaaraan suotta kiitää — —
— Oi jos hengettäret pyhät, hurskaat
Kuiskasit, mi oikeaa, mi totta,
Mikä jalosti ja hyvin tehty! —
— Mitkä sanat? mikä lause tuossa? —
"Elä häntä juo", niin sanoo siinä.
Kuollessansa äitikulta laati
Moisen lauseen mulle oppahaksi
Matkalleni, tieni viittaajaksi.

Se on sulle, sarkka purppurainen,
Se on mulle, heikko mullan lapsi!
— Maa ja taivas, Jumala ja Luoja!
Nimessänne teen mä päätökseni,
Heitän, minkä kieltää pyhä lause. —
Sinä, lähteen neste kristallinen,
Luojan lahja taivaan antimista,
Syvyyksistä pulppuileva kulta,
Sinä huuhdo yksin kauloani!
Syöntä, rintaa silloin riemastuttaa
Raitis henki, taivaan pyhä liekki. —
Ken on luja, vakaa päättehensä,
Totuus sille kantaa seppeleensä!

Pikku Katri.

Pikku Katri nurmikolla
Surutonna leikkii vaan,
Häll' ei ensinkään voi olla
Aavistusta huolistaan,

Joita tapaa synninlapsi
Täällä mailman matkalla,
Noist' ei tiedä; onnekkaasti
Hälle aamu ruskottaa.

Sinisilmät säihkyellen
Autuaana hymyää,
Nurmen pikku kukkaselle
Ruusuhuulet myhäjää.

Tietäisikö pikku Katri
Kuin on paha elon tie,
Rukoilisi hartahasti:
"Isä, luokses minua vie!"

Kotiin, kotiin!