— Pyh, joku rouva tahtoo kai äidiltä tietoja entisestä palvelijasta, otaksui Heli.
— Ehkä se on poliisi, joka epäilee meitä Hesperiassa tapahtuneesta mellakasta. Tauno ajoi eilen polkupyörällä siitä ohi, sanoi Reino.
Tauno tuli vilkkaasti sisään:
— Hei, Heli! Pukeudu nopeasti, sillä pian tulee hieno herra hakemaan meitä automatkalle.
— Se oli kiva tikki! huusi Veikko, ja Reino hyppeli ja taputti käsiään.
— Kuka hurmaava olento muistaa meitä yksinäisyydessämme? kysyi Heli.
— En minä ainakaan ole pitänyt häntä hurmaavana, sanoi Tauno.
— Sepä oli onni, että hän nyt on hurmistunut, sanoi Veikko.
— Se olikin Onni, sanoi Tauno.
— Mitä? Kuka? huusivat muut.