— Mitä nyt? hän kysyi kahdelta herralta, jotka seisoivat vuodepeitekasan edessä.
— Tämä herra tahtoo kuusi peitettä velaksi, mutta me emme anna tuntemattomille, vastasi Blom, joka hoiti vuodevaateosastoa.
— Kuka te olette? kysyi Elin.
— Minä olen Albin Rentula ja minä tunnen Sihvon ja Somersalon ja Lucina
Hagmanin, sanoi ostaja.
— Mistä te olette kotoisin?
— Samasta pitäjästä kuin rouvakin.
— Luhangaltako? Ketä te tunnette sieltä?
— Minulla on eno apteekkarina siellä ja rovasti on vihkinyt minut ja lukkari ja suntio kävivät usein meillä isän isossa talossa eteläpuolella pitäjää.
— Ette kai te ole Suurpekkalan poikia? Vanhin kuuluu olevan kaupungissa?
— Se minä juuri olenkin, vaikka minä olen muuttanut nimeni Rentulaksi. Muistan, että Suurpekkalassa kasvoi koivuja ja leppiä ja että siellä oli kaivo, jossa oli vettä.