PERTTI. Mistä hän kympin sai? Kymppi oli jo mennyt.
PEKKA. Milloinka se olisi mennyt? Nythän aivan hulluttelet!
PERTTI. Totta puhun… Entäs tuo… Pudotathan kortteja pöydän alle!
Turkanen tuli tässä! Vääryyttä, selvää vääryyttä teet!
PEKKA. Enhän niitä pudottanut … vahingossa ne putosivat. — (Lyö kaikki korttinsa pöytään). — Tuollaisen riitelijän kanssa en viitsi lyödä korttia! Pelatkoon kahden kesken oman itsensä kanssa!
PERTTI. Kas konnaa! Kun tiesi häviävänsä, niin sekoitti kortit!
PEKKA. En olisi hävinnyt.
PERTTI. Turakaksi olisit kun olisitkin tullut — sen vannon.
PEKKA. Vanno vaan vannomistasi. Sinun valasi ei paljon paina!
PERTTI. Painaa se vaikka penkin alle semmoisen miehen kuin sinä olet!
(Soitto taukoaa kuulumasta.)