ANTEEO S. Eikö sinulla, sisar-kulta, jo ole ruoka valmisna?
BARBRO. On maari. Tulkaatte vaan syömään!
ANTEBO S. Niin käykäämme siis aterialle ja sitte maljoihin! (Menevät aterioitsemaan.) Tänäpänä on vaimo-vainajani sekä syntymä- että nimipäivä. Eläissänsä oleskeli hän mielellänsä tässä ihanassa puistossa… Siitä syystä käskin teidät tänne… Jaa … jaa … eriskummallisesti ajat vaihtelevat, ihmiset vaihtelevat. Toinen kukoistaa, toinen lakastuu; se on maailman meno!
EBBA (Itsekseen.) Heillä on vaan soimauksia ja kirouksia Tanskalaisille! Nämät kiroukset polttavat kuin kyykäärmeen pistämät mun rintaani! (Menee ylös kummulle ja istuu erään puun taakse, kätkein silmänsä käsiinsä.)
ANTEBO S. Nyt juokaamme kunnon valtionhoitajan malja! Svante Stuuren malja!
TURUNEN ja PORVARIT. Eläköön Svante Stuure!
KEIHÄKKÄ. Minä puolestani juon sen rauhan maljan, jota Svante herra ei saa aikaan!
ANTEEO S. (Keihäkälle.) Pyydätkö aloittaa riitaa?
KEIHÄKKÄ. Älä suutu, veljeni Antero! Asiassa on monta haaraa ja pilkan-laskijallakin on joskus suunvuoro.
TURUNEN. Sinun pitää juoman valtionhoitajan malja, jos tahdot olla ystävämme!