"Kaupunki-parka", huokasi Martinus.
"Mutta sinä saat nähdä pyrobalistit, Jochem. Ne ovat hyvin tarkkoja — ne laukeavat helposti — lapsikin voi niitä hoitaa."
Nyt alkoi kautta koko leirin väsymätön ja turmiota uhkaava puuha.
Goottisoturit näkivät muurien harjoilta, kuinka raskaita, suunnattoman suuria koneita vedettiin muurien edustalle parikymmentä jopa kolmekymmentäkin hevosta, kameelia, aasia tai härkää edessä. Koneet sijoitettiin tasaisesti pitkin linjaa.
Huolissaan Totila ja Uliaris riensivät muureille ja ryhtyivät puolustuspuuhiin.
Multasäkkejä kannettiin muurinmurtajien uhkaamiin paikkoihin. Tulikekäleitä oli valmiina koneiden sytyttämistä varten, jos ne tulisivat liian lähelle. Kiehuvaa vettä, nuolia ja kiviä oli varattu vetoeläimiä ja miehistöä varten. Gootit nauroivat jo aralle viholliselle, kun he huomasivat, että koneet pysäytettiin paljon ulommaksi tavallista ampumamatkaa.
Mutta Totila ei nauranut.
Hän kauhistui nähdessään bysanttilaisten riisuvan vetoeläimet ja rupeavan tähtäämään.
Ainoatakaan laukausta ei vielä ollut ammuttu.
"No", ivaili nuori Agila Totilan vieressä, "aikovatko ne tuolta saakka ampua?