Hän peitti kasvonsa käsiinsä. Teja ja Hildebad lähestyivät osanottavina häntä.
Vain Hildebrand pysyi liikkumattomana ja katsoa tuijotti ryhmää.
Vakis ei kestänyt äänettömyyttä.
Hän koetti tarttua herransa käsiin.
Silloin nämä vaipuivat itsestään.
Kaksi suurta kyyneltä ilmestyi sankarin ruskeille poskille. Hän ei hävennyt niitä.
"Murhattu", sanoi hän. "Roomalaiset ovat murhanneet viattoman lapseni."
"Pelkurit paholaiset", huusi Hildebad.
Teja puristi kätensä nyrkkiin ja hänen huulensa liikkuivat äänettömästi.
"Calpurnius", sanoi Vitiges katsoen Vakista.