Leiriin päästyä miehet kysyivät vanhukselta, mitä vangille piti tehtämän.
"Yöksi kupo olkia", vastasi vanhus, "ja huomisaamuna varhain — hirsipuu".
Sitten hän meni kuninkaan telttaan ja kertoi retken tapahtumat.
"Meillä on vankien joukossa goottilainen karkulainen", sanoi hän lopuksi synkästi. "Hänet on hirtettävä huomenna."
"Se on hyvin ikävää", sanoi Vitiges huoaten.
"Niin, mutta välttämätöntä. Kutsun sotaoikeuden kokoon huomisaamuksi.
Tuletko sinä johtamaan keskusteluja?"
"En", vastasi Vitiges, "säästä minua siitä. Määrään Hildebadin sijaani." —
"Ei käy laatuun", sanoi vanhus. "Olen ylin sotapäällikkö niin kauan kuin sinä olet sairaana. Minä vaadin tuomitsemisoikeuttakin."
Vitiges katsoi häneen ja sanoi:
"Sinä näytät julmalta. Onko hän sukusi vanha vihollinen?"