Sitten hän jatkoi ääneen:
"Näyttäkää petturin kasvot. Hän on Hildebrand, Hildegin poika."
Joukko päästi hämmästyksen ja pelästyksen huudon.
"Hänen pojanpoikansa."
"Vanhus, sinä et saa enää tuomita. Sinä olet julma omaa lihaasi ja vertasi vastaan", huusi Hildebad rientäen hänen luokseen.
"Minä olen oikeudenmukainen kaikkia kohtaan", sanoi Hildebrand iskien sauvansa maahan.
"Vitiges parka", kuiskasi Teja.
Mutta Hildebad riensi leiriin päin.
"Mitä sinulla on sanottavaa puolustukseksesi, Hildegin poika?" kysyi
Hildebrand.
Nuori mies tuli nopeasti esille. Hänen poskillensa ilmestyi vihan, ei suinkaan häpeän puna. Hänen kasvoissaan ei näkynyt pelon jälkeäkään. Hänen pitkä, keltainen tukkansa liehui tuulessa.