Tejan ja Teoderikin ruumiit, kuninkaan lippu ja kuninkaanaarre sijoitettiin Haraldan laivaan. Suuri Didrik berniläinen asetettiin purppuraiselle valtaistuimelleen päämaston nojaan ja hänen jalopeuralippunsa nostettiin päälipuksi. Hildebrand-vanhus teki vuoteensa hänen jalkojensa juureen.
Adalgot ja Visand asettivat kuningas Tejan ruumiin laivan perään. Surumielisenä mahtava Harald ja hänen kaunis sisarensa tulivat ruumiin ääreen.
Viikinki laski panssaroidun kätensä vainajan rinnalle ja sanoi:
"En voinut pelastaa sinua, hurjan rohkea musta kuningas, enkä kansaasi.
"Salli minun viedä ruumiisi ja kansasi sirpaleet uskollisuuden ja voiman maahan, josta ei teidän olisi pitänyt koskaan lähteä.
"Tuon sittenkin goottikansan takaisin kuningas Frodelle."
Haralda lausui: "Minä laitan jalon ruumiin salaisilla keinoillani sellaiseksi, että se kestää koossa kotimaan rantaan saapumiseen saakka.
"Siellä kaivamme hänelle ja kuningas Thidrekrille kumpuhaudan meren lähelle, että he voisivat kuulla meren pauhun ja puhella keskenään.
"He ovat toistensa arvoiset.
"Katso tuonne, veljeni. — Rannalle on kokoutunut vihollisten sotajoukko. — Kunnioittavasti he kaikki laskevat lippunsa. Hehkuvana laskeutuu aurinko tuonne Misenumin ja saaren taa. —