"Tällaista ei ole minulle koskaan ennen sattunutkaan. Laskeutukaamme hevosten selästä ja kuolkaamme."
Hän kohotti jo oikean jalkansa jalustimesta hypätäkseen hevosen selästä. Mutta samassa Dagisthaeos ajaa karautti paikalle ja huusi: "Ole huoleti päällikköni!"
"Mitä sanot?"
"Sola on meidän hallussamme. Aseet, jotka siellä näimme, olivat roomalaisia.
"Prefekti Cethegus on siellä. Hän on pitänyt sen salaa miehitettynä."
"Cethegus", huusi Belisarius. "Onko se mahdollista? Onko se totta?"
"On, päällikkö. — Katso tuonne! Oikeaan aikaan tämä tieto tulikin."
Niin olikin.
Sillä goottilainen ratsumiesjoukko, jonka kuningas Vitiges oli lähettänyt valtaamaan solaa, ennenkuin pakolaiset sinne ehtisivät, oli kulkenut joen yli erään kaalamon kohdalla, katkaissut tien Belisariuksen ratsumiehiltä ja joutunut ennen heitä tärkeään solaan.
Mutta juuri, kun he aikoivat ajaa solan sisään, Cethegus hyökkäsi isaurilaisineen piilopaikastaan eräästä rotkosta ja ajoi lyhyen taistelun jälkeen hämmästyneet gootit pakosalle.