Cethegus aikoi heittäytyä vuoteelleen, kun ovenvartija Titus ilmoitti:
"Korinttilainen Kallistratos."
"Hän on aina tervetullut."
Nuori kreikkalainen tuli sisään.
Vieno häpeän tai ilon puna helotti hänen poskillaan. Hänellä oli nähtävästi erittäin tärkeä asia kerrottavana.
"Mitä muuta kaunista tuot tullessasi paitsi itseäsi", sanoi Cethegus.
Nuorukainen loi häneen säihkyvät silmänsä.
"Sinua ihailevan sydämeni, ja toivon, että voisin teoissa osoittaa tunteeni.
"Minä pyydän suosionosoituksena, että sallisit minun taistella kuten
Piso ja Liciniukset Rooman puolesta ja sinun puolestasi."
"Mitä sinua, rauhallista vierastamme, rakastettavinta helleeneistä, koskee meidän ja barbaarien välinen verinen riita?