"Nyt saa se työtä.
"Tämä kuningatar on barbaarien turma."
Hän meni itse Belisariuksen luo, joka otti hänet sydämellisesti vastaan. —
Samana yönä, aselevon viimeisenä, Johannes lähti Pinciuksen portista ja kääntyi sitten vasemmalle, Via Flaminialle. Ravenna oli hänen matkansa määrä.
Meritse lähetettiin pikaviestejä Populoniumiin, jossa oli pieni roomalainen laivasto.
Kaupungin ympärillä vallitsi rauha huolimatta aselevon päättymisestä.
Noin viikon perästä kulki kuningas, joka ensi kerran nousi tautivuoteeltaan, ystäviensä mukana leirin läpi.
Entisestä seitsemästä leiristä, joissa ennen oli vilissyt ihmisiä, oli nyt kolme autiona ja hylättynä. Neljässä muussakin leirissä oli jokseenkin niukasti väkeä jäljellä.
Tuiki väsyneinä, valittamatta, mutta samalla toivottomina laihtuneet, nälän ja kuumeen riuduttamat miehet makasivat teltoissaan.
Urhoollista kuningasta ei tervehditty riemuhuudoin. Väsyneet miehet tuskin jaksoivat avata silmiään askelia kuullessaan.