"Siinä uskossa ovat goottilaiset kerjäläisetkin", huokasi hän.
"En voi puhua hänelle.
"Erityisistä syistä.
"Siksi puhun sinulle, jonka asiana etupäässä on varoittaa häntä petoksesta.
"Kuule minua."
Hän meni lähemmäksi katsoen tarkasti kuningatarta.
"Ihmeellistä", sanoi hän itsekseen. "Vartalot ovat aivan samanlaiset."
"Petoksestako? Uusista petoksistako?"
"Aavistatko sinäkin petoksia?"
"Se ei kuulu asiaan. Kenen taholta? Bysantinko?