* * * * *
Prefekti pääsi vasta myöhään eroon prinssistä, joka täydellisesti häneen luottaen puheli valtion asioista ja omista mieskohtaisista toivomuksistaan.
Päästyään huoneisiinsa, jotka olivat niinikään palatsissa, hän rupesi heti ensi työkseen lukemaan Lucius Liciniuksen tuomaa keisarinnan kirjettä.
Se oli näin kuuluva:
"Olet voittanut, Cethegus.
"Kun sain käsiini kirjeesi, rupesin muistelemaan muinaisia aikoja, jolloin samoilla salakirjaimilla kirjoitetut kirjeesi Teodoralle eivät kosketelleet valtion asioita eivätkä sotia, vaan puhuivat suudelmista ja ruusuista. —"
"Tuollaisista niiden täytyy aina muistuttaa", murahti Cethegus kesken lukemisen.
"Mutta tässäkin kuivassa asiakirjeessä tunsin heti sen vastustamattoman neron, joka kerran voitti Bysantin naiset vielä suuremmassa määrässä kuin nuorekas kauneutesi.
"Suostuin nyt vanhan ystäväni toivomuksiin samoin kuin ennen suostuin nuoren.
"Oi, miten usein ja mielelläni muistelen suloista nuoruuttamme.