Totila otti hänet vastaan Kapitoliumissa etevimpien päällikköjensä läsnäollessa.
"Alussa", kertoi Julius, "olivat rauhantoiveet sangen suuret.
"Keisari, joka ei aikaisemmin ottanut vastaan goottilähetystöä Vitigeksen aikana, ei voinut sulkea palatsinsa ovia länsimaiden suurimmalta oppineelta, jonka viisaus, hurskaus ja lempeys ovat laajalti tunnetut.
"Meidät otettiin hyvin kunnioittavasti ja ystävällisesti vastaan.
"Keisarin neuvostossa vaikutusvaltaiset miehet, kuten Tribonianus ja Prokopius, puhuivat rauhan puolesta ja keisari itsekin näytti olevan samaa mieltä.
"Hänen molemmat suuret sotapäällikkönsä Narses ja Belisarius olivat työssä valtakunnan itärajalla, jota saraseenit ja persialaiset alinomaa uhkailivat.
"He olivat sentään kumpikin eri paikassaan.
"Italian ja Dalmatian sotatoimet olivat kysyneet uusia suuria uhrauksia ja kestäneet niin kauan, että keisari oli jo aivan suuttunut niihin.
"Hänen oli vaikeata poistaa mielestään ajatus Italian takaisin valloittamisesta.
"Mutta hänen täytyi tunnustaa, että tuuman toteuttaminen oli mahdotonta lähitulevaisuudessa.