"Mutta hän seurustelee täällä juuri noiden miesten kanssa, jotka suunnittelevat salaliittoa minua vastaan."
"Niin, Justinianus, mutta vain minun käskystäni, heidän turmiokseen."
"Sehän jotakin olisi. Mutta entä jos hän pettää sinutkin?"
"Uskotko minua ja häntä ja lähetätkö hänet Italiaan, jos hän huomenna tuo kahleissa luoksesi salaliittolaiset, niiden joukossa heidän salaisen johtajansakin, jota et sinäkään vielä tiedä?"
"Minäpä tiedän sen. Johtajana on Belisariuksen vapautettu Photius."
"Ei ole, Justinianus.
"Johtajana on juuri se henkilö, jonka aioit lähettää uudestaan
Italiaan, jollen olisi varoittanut sinua — Belisarius."
Silloin keisari kalpeni, horjui ja tarttui valtaistuimen käsipuuhun.
"Luotatko silloin tuon ihmeellisen roomalaisen uskollisuuteen ja lähetätkö hänet sotajoukkoinesi Italiaan petturi Belisariuksen sijasta?
"Varmasti luotan", vastasi Justinianus. "Belisarius on siis sittenkin petturi.