Kiukuissaan hento keisarinna puristi pienen, valkoisen kätensä nyrkkiin.
"Oi, miten minä vihaan häntä. Kadehdin. Tyhmät pysyvät aina terveinä.
"Mutta hän ei saa iloita kärsimyksistäni."
"Naisen kateudesta siis riippuu Kapitoliumin kohtalo", mietti Cethegus itsekseen. "Kuolkoon Kleopatra."
"Tuo narri on hurmautunut miehensä maineesta. Siihen kohtaan voin antaa kuolettavan iskun. Odota."
Hänen kauniit kasvonsa vavahtivat ankarasta kivusta. Hän heittäytyi pitkälleen vuoteelle.
"Voi kyyhkyläiseni", kehoitteli Galatea, "älä kiihoita mieltäsi.
"Tiedäthän, mitä persialainen sanoo. Jokainen rakkauden tai vihan aiheuttama —"
"Haa, viha ja rakkaus on elämää.
"Ja viha on ihmisen vanhentuessa vieläkin suloisempaa kuin rakkaus.