"Älä himoitse lähimmäisesi Italiaa äläkä muutakaan hänen omaansa", sanoi Narses uhaten longobardia kainalosauvallaan.
"Viinirypäleiden Italia on liian korkealla Alboin-ketulle. Muista se!"
"Niin on, niin kauan kuin sinä elät", vastasi Alboin nyrpeän näköisenä.
"Vielä on elossa goottikuningaskin, jonka perinnön tahdot saada haltuusi.
"Kuulkaa siis suunnitelmani.
"Sinä, Orestes, johdat Zeuxippoksen kanssa vasenta siipeä 'gallialaisten haudan' (busta gallorum) luona ja asetut vastapäätä tuota korkeata metsäistä vuorta, jonka harjalta valkoinen luostarirakennus paistaa."
"Mistä tuo nimi — 'gallialaisten hauta' johtuu", kysyi Alboin häneltä.
"Täällä", vastasi Cethegus, "roomalainen konsuli Decius vihittyään itsensä kuolemaan isänmaan puolesta voitti gallialaisten suunnattoman ylivoiman.
"Maaperä on pyhä ja hyväenteinen Roomalle", päätti hän puheensa katkeralla äänellä, "mutta ynseä kaikenkaltaisille barbaareille."
"Milloin tämä tapahtui", kyseli longobardi edelleen.