Ennenkun suurempia lukuja taitaan toistensa kanssa kertoa, on tarpeellinen ulkomuistiksi lukea seuraava Laskinkerto eli Kerrantaulu (Tabula multiplicatoinis).
2 x 2 = 4 4 x 4 = 16 6 x 6 = 36 2 x 3 = 6 4 x 5 = 20 6 x 7 = 42 2 x 4 = 8 4 x 6 = 24 6 x 8 = 48 2 x 5 = 10 4 x 7 = 28 6 x 9 = 54 2 x 6 = 12 4 x 8 = 32 —- 2 x 7 = 14 4 x 9 = 36 7 x 7 = 49 2 x 8 = 16 —- 7 x 8 = 56 2 x 9 = 18 5 x 5 = 25 7 x 9 = 63 3 x 5 = 15 5 x 6 = 30 —- 5 x 7 = 35 5 x 7 = 35 8 x 8 = 64 5 x 8 = 40 5 x 8 = 40 9 x 9 = 81 5 x 9 = 45 5 x 9 = 45 —- —- —- 9 x 9 = 81 3 x 3 = 9 6 x 6 = 36 3 x 4 = 12 6 x 7 = 42 3 x 5 = 15 6 x 8 = 48 3 x 6 = 18 6 x 9 = 54 3 x 7 = 21 3 x 8 = 24
Tätä laskinkertoa, jonka kukin helposti saattaa itsistänsäkki miettiä, luetaan seuraavalla taivalla, siksi että se tarkasti ulkoa muistetaan. Sano: 2 kahta tekee 4, 2 kolmea t. 6, 2 neljää 8, 2 viittå 10, 2 kuutta 12, 2 seitsemää 14, 2 kahdeksaa 16, 2 yhdeksää 18. — Sitte samalla taivalla 3:en, 4, 5 jne kanssa, nimittäin 3 kolmea tekee 9, 3 neljää 12 jne.
Usein kyllä tarvitaan myös tietää, mitä 2 yhtä, 3 kahta, 4 yhtä, kahta ja kolmea, 5 yhtä, kahta, kolmea jne tekevät. Se tieto huokiasti saadaanki tästä samasta laskinkerrosta; sillä, esimerk., 3 kahta tekee saman kun 2 kolmea, 6 neljää saman kun 4 kuutta, 8 viittä saman kun 5 kahdeksaa, ja niin kaikissa semmoisissa tapauksissa.
Kerrossa asetetaan myös kerrosluvut alatusten, laskin laskimen alle, niin että loppulaskimet tulevat kohdalleen; sitte vedetään viiva alle, kerrotaan ja viivan alle kirjoitetaan kertoma.
Jos nyt kertojassa on ainoastaan yksi laskin, ei ole mitään muuta vaariin otettavaa; mutta jos siinä on usiampia laskimia, kerrotaan niillä itsekullakin erittäin ja saadaan viivan alle niin monta Wälikertomaa eli Wälilukua, kuin kertojassa on laskinta. Näiden välilukuin loppulaskimet pitää aina tarkasti asetettaman sen laskimen kohdalle kertojassa, jonka kautta saivat alkunsa. Kuin jokaisella kertojan laskimella on kerrottu, vedetään välilukuin alle toinen viiva ja ne luotetaan yhteen sillä asemellansa, jossa ovat. Niiden summa on nyt se haettu yhteinen kertoma. Se on yksi, kumpi kerrosluvuista pannaan päälle, kumpi alle, mutta tavallisesti pannaan kuitenki pienempi alle; esimerkiksi, jos tahdotaan tietää, kuinka monta killinkiä 234 riksiä tekevät, niin kirjoitetaan ja lasketaan seuraavalla tavalla:
kerrottava 234 kertoja 48 1872 936 kertoma 11232
Sano: 8 neljää tekee 32, joista 2 viivan alle ja 3 muistoon; 8 kolmea 24 ja 3 muistosta 27, 7 alle ja 2 muistoon; 8 kahta 16 ja 2 muistosta 18, molemmat viivan alle. — Nyt on 8:lla kerrottava luku lopusta alkuun asti kerrottu; se sama pitää myös 4:lla tehtämän, sanoen: 4 neljää tekee 16, 6 alle ja 1 muistoon; 4 kolmea 12 ja 1 muistosta 13, 3 alle ja 1 muistoon; 4 kahta 8 ja 1 muistosta 9, 9 alle. Sitte vedetään uusi viiva ja luvut molempain viivain välissä luotetaan sillä asemellansa, jossa ovat. Niin nousee killinkiä 11232.
Koska tyhjykällä itsestänsä ei ole mitään arvoa, on se tietty, että, jos sen kertoo kuinka suurella luvulla tahansa, eli sillä kuinka suuren luvun, siitä ei kartu mitään; sillä jos tyhjän ottaa kuinka monta kertaa, on se ainaki tyhjä, ja jos suurtaki lukua ei kertaakaan oteta, siitä myös ei saada mitään. Kuitenkaan ei saada arvollisten laskimien välissä eli perässä olevia tyhjyköitä peräti vaarin ottamatta jättää, ja niitä saatetaan kertoessa käyttää niinkuin muitaki laskimia; esimerk.
kerrottava 13040 kertoja 4060 00000 78240 00000 52160 kert. 52942400