* * * * *
Tuntia myöhemmin piispa ratsasti mustalla tammallaan Shulamitilla ylängölle koilliseen kaupungista, mistä saattoi nähdä alas jokiniitylle.
Kuten edellisenä päivänä hän tarkkasi nytkin, kun prioritar ratsasteli Ikonilla.
Kerran tämä yllytti hevosen niin äkilliseen ja kiivaaseen laukkaan, että kaukaa katseleva piispa pakotti ohjia kiristäen Shulamitin melkein kapsahtamaan takajaloilleen, sillä hänet valtasi äkillinen pelko, että Ikon syöksyisi jokeen.
Tunnin ajan prioritar ratsasti liehuvin hunnuin, valkoisena valkoisella hevosella. He näyttivät kuin liikkeeseen saatetulta kauniilta marmoriryhmältä.
Kun tämä rangaistus sitten oli suoritettu, hän katosi porttiholviin.
Kääntäen Shulamitin Worcesterin Symon ratsasti vitkaan alas kukkulalta, suuntasi kulkunsa etelämmäksi ja ajoi kaupunkiin Munkkiportista ja sitten palatsiin, missä Hugh d'Argent vartosi.
Piispa johdatti hänet takaovesta puutarhaan, ja siellä, avaralla nurmikolla, rauhassa mahdollisilta kuuntelijoilta, piispa ja ritari astelivat edes ja takaisin vakavasti keskustellen.
* * * * *
Viimein ritari virkkoi: "Varhain huomisaamuna minä lähetän hänen kamarineitonsa edeltä käsin Warwickiin pitäen täällä vain hänen ratsastuspukunsa. Jos hän päättäisi tulla, niin meidän täytyy saada ratsastaa valtoimin ohjin. Silloinkin me ennätämme Warwickiin vasta keskiyön tienoissa."