Laura toivoi, että nyt pääsisi pois, sillä hän pelkäsi Corthellin seuraavia sanoja. Mutta tämä ojensikin kätensä sanoen:
"Siis hyvää yötä, ei hyvästi."
"Hyvää yötä."
Hän lähti ja Laura meni sisään helpotuksesta huoaten. Page ja Landry olivat kirjastossa. Kolmisin puhelivat he hetkisen kappaleesta. Sitten Page lähti suuremmoisin elkein jättäen heidät kahden.
"Muista sitten sammuttaa kaasu. Annie on jo kauan sitten mennyt levolle."
"Täytynee sitten lähteä minunkin", sanoi Landry napittaen takkiaan ja
Laura lähti hakemaan hänelle sateenvarjoa.
"Olet hyvin kaunis tänä iltana", sanoi poika käsi oven kahvalla. Ja hän lisäsi juhlallisesti: "Nyt näen kasvosi ja kuulen äänesi kaiun kaiken yötä." Ja vielä selitti hän antaneensa ajajalle 75 senttiä, koska vaunut olivat Corthellin tilaamat. "En tahtonut joutua kiitollisuudenvelkaan."
"Kyllä ymmärrän, Landry."
"Oh, etpä käsitä mitä minulle merkitsee katsella todella ymmärtäväisen naisen silmiin."
Laura ihmetteli mitä hän tarkoitti ja pyysi Landrya sammuttamaan kaasun, koska se oli hieman korkealla. Poika teki niin ja he seisoivat pimeässä. Laura sanoi: