Maiju. Huusiko rouva?
Emma. Kyllä sen tein. Meille tulee maalta vieraita. Laita heti kuntoon vierashuone ja kabinetti! Meidän täytyy sijottaa heidät sinne. — Menen ottamaan hattuni ja päivän varjoni. (Menee oikealle takimm. ovesta).
Maiju. Vai tulee matkustavaisia. No he tietysti menevät ulos kaupunkia katselemaan.
Henrikson. Luonnollisesti!
Maiju. Tänä iltanako jo?
Henrikson. Tietysti.
Maiju. Ja herrasväki menee mukaan!
Henrikson. Niin, sekä vaimoni että minä… Mutta mitä se sinulle kuuluu?… Pidä sinä vaan huoli askareistasi! Mutta minunhan pitää ottaa hattuni! (Menee oikealle etumaisesta ovesta).
8 kohtaus.
Maiju. Oivallista! — Herrasväki menee ulos — ja minä menen sulhaseni kanssa Korkeasaareen tanssimaan. Minun pitää heti antaa tieto hänelle. Ah, tuolla onkin paperia ja mustetta! (istuu kirjoittamaan) »Minä tulen kello seitsemän illalla», ja sitten M—a alle ja hän heti arvaa, että se on minulta (kääntää kirjeen kokoon). Sitten ei tarvitsekaan muuta päällekirjoitukseksi kuin »H—n». Pitääpä katsoa, jos hän on vielä tässä likellä (katsoo ikkunasta). Kas vain! Tuossahan hän käveleekin… Hän katsoo tännepäin… Minä heitän kirjeen (heittää kirjeen). Kas noin! Kyllä illalla tulee olemaan hauskaa Korkeasaaressa. Siellä on kavaljeereja vaikka kuinka paljon.