Henrikson. Kiitos! Kiitos!
Heinonen. Minua haluttaa myöskin käyttää tilaisuutta, niin kauan kuin vaimoni on pyörryksissä. — Lapsukaiseni! Eukkoni ihanteet sulhasien suhteen ovat ikipäiviksi sortuneet. Ottakaa toisenne ja olkaa iloiset! (Yhdistää Hellstenin ja Karoliinan kädet).
Hellsten. Lupaan tuottaa kunniaa valinnallesi, eno hyvä!
Loviisa. Hyi! Minä en siedä tätä ilmaa… Tahdon ulos kaupunkia katselemaan… (hypähtää ylös tuolilta). Heiskanen!… Tuo kenkäni!… Heiskanen!… Missä hän on?
Heiskanen (on ryöminyt pöydän alle ja nukkunut; herää). Täällä ollaan!
Loviisa. Luulenpa, että hän on nukkunut pöydän alle!
Heiskanen. Juuri niin! Pitäähän sitä huvitella vähän, kun on huvimatkalla! (Menee perälle ja kiillottaa kenkää).
Esirippu alas.
End of Project Gutenberg's Heinosen perhe huvimatkalla, by Frans Hodell