"Meidän täytyy odottaa tässä, kunnes tulee pimeä; olisi vaarallista lähteä liikkeelle, niin kauan kuin aurinko vielä on taivaalla."
Samassa he kuulivat ratsujoukon kavioiden kapsetta.
Hetkisen kuluttua kuului karkea ääni. "Hei, Abrahan, vanha neekeri, missä piileksit? Missä on musta kuvatus? Abrahan!"
"Tässä, señor", vastasi neekerin käheä ääni.
"Missä on kazike?"
"Hän ratsasti itäänpäin, señor."
"Sehän sattui pahasti, olisin mielelläni häntä tavannut. Aurinko laskee, meidän täytyy jäädä tänne, miehet. Hanki meille lihaa, Abrahan, ja hevosille heiniä."
Nuorukaiset kuulivat kaiken aivan selvästi, he kun olivat aika lähellä Chamulpon asuntoa.
"Haittaako ratsumiesten tulo meitä, Tenanga?"
"Ei, se on hyväksi. Se antaa ajattelemista neekerille, joka voisi muuten meitä vahingoittaa, ja sekoittaa jälkemme. Olen levoton kuultuani zapotekin uskaltaneen saapua taas näille seuduin; minun täytyy vastata hengestäsi, Jungunan poika."