KAPTEINI VON STÖBERN.
Ah, nainen ylpeä! — Ma peijattuna!
Nyt yhtykäätte, lempi, viha, juomaks',
Mi verta hekkumalla juottelee
Ja tuhat henkeä saa hermoihin!
Sun voitan, tyttö! Kosto, johdoks' tullos!
Lähtee kiiruusti ulos perä-ovesta, jossa sattuu yhteen
Jaakon, paronin palvelian kanssa.
Kuudes Kohtaus.
JAAKKO.
Jos kruunun vaatekappaleissa tuo
Oi oisi, luulisipa, mielestäni,
Ett' kasakan me tänne saaneet oomme.
Ma hänt' en suurin tahdo uskoa,
Sill' silmä kieltää mitä suusta käy. —
Hän öisin hiipii pois ja tuntikaudet
On kadoksissa. Oikein ei oo laita.
Jos kauvemmin hän täällä viipyy, kaikki
Mun paronille täytyy ilmoittaa,
Vaikk' kyllä tiedän hänen suuttuvan.
Seitsemäs Kohtaus.
Jaakko. Luutnantti Werner.
WERNER.
No, rauha, Jaakko!
JAAKKO.
Werner luutnantti!
WERNER.
Tuun sodasta ja herrasväkeäs
Ma tahdon kohdata.
JAAKKO.
No, käydäänkö
Jo taisteluhun?