Fiesko. Onko eläin kopea? Eläin, sano kuka sinun on palkannut?
Mauri, (miettien). Hm! Enhän minä kumminkaan yksistäni narri liene! Kuka minun on palkannut? — ja olihan niitä sentään vaan sata laihaa tsekiniä. — Kuka minun on palkannut? — Prinssi Gianettino.
Fiesko (vihastuneena käyden edes takaisin). Sata tsekiniä eikä enempää. Fieskon päästä. (Ilkeästi). Häpeä sinä Genuan prinssi! (Rientää laatikon luo). Täss'on sinulle, mies tuhannen, ja sano herrallesi, että hän on saituri murhamies.
Mauri (katselee häntä kiireestä kantapäähän).
Fiesko. Sinä arvelet, mies!
Mauri, (ottaa rahat, panee ne pois ja ottaa taas, katsellen häntä aina enenevällä kummastuksella).
Fiesko. Mitäs teet, mies?
Mauri, (heittää päättävästi rahat pöydälle). Herra, noita rahoja en minä ole ansainnut.
Fiesko. Riiviö, hirsipuun olet ansainnut! Suututettu norsu tallaa ihmisiä eikä matoja. Sinun minä hirtättäisin, jos se vaan maksaisi minulle muuta kuin kaksi sanaa.
Mauri, (iloisesti kumartaen). Herra on liian hyvänlainen.