RATSUVÄENALIUPSEERI. Jääkäreitä Holkin.[24] Ei hopeita rintaan ne ostaneet Leipzigin markkinahintaan.
KAUPUSTELIJATAR (tulee tuoden viiniä).
Tervetuloa, herrat!
ENSIMÄINEN JÄÄKÄRI.
No hiis!
Blasewitzinkö Gustel siis!
KAUPUSTELIJATAR. Se on tietty. Ja tuntenen herrankin, sen Itzehön pitkän Pietarin! Kyll' isänsä kultaiset kolikot haihtui, kun rykmentin tultua Glückstadtiin yön muutaman siellä hän hummaili niin —
ENSIMÄINEN JÄÄKÄRI.
Myös kynänsä luodikkopyssyyn vaihtui.
KAUPUSTELIJATAR.
Täss' ollaan siis — tutut vanhastansa!
ENSIMÄINEN JÄÄKÄRI.
Jotka Böömissä yhtyvät matkoillansa.
KAUPUSTELIJATAR. Nyt täällä ja huomenna muuanne tie — mihin milloinkin meitä työntää ja vie sodan karkea luuta — niin se on laita; tapaamastamme nähnyt oon maita.
ENSIMÄINEN JÄÄKÄRI.
Uskon neitiä! Selvää se on.
KAUPUSTELIJATAR. Temesvariin mukana kuormaston sain matkata, silloinkuin mansfeldiläistä[25] ajoimme Unkariin seuduista näistä. Tulin Stralsundin luo kera Friedlandin, siellä mun liikkeeni sortuikin. Apuväkeä seurasin Mantuaan, toi sieltä mun Feria[26] joukossaan, ja espanjalaiset kun Gentiin meni, minä mukaan. Nyt olen liikkeineni ma saapunut Böömiin kaupitsemaan, myös vanhoja velkoja karhuta saan — jos auttaa ruhtinas rahoihin. Ja tuossa mulla on telttakin.